Asiakkaat ostavat ratkaisuja ongelmaan tai helpottamaan hänen elämäänsä ja liiketoimintaansa. Taloushallintoalalla esimerkiksi lakisääteiset asiat kuten peruskirjanpito, veroilmoitukset, palkanlaskenta, ja tilinpäätökset voidaan laskea kuuluvaksi tähän kategoriaan. 

Edellisessä kirjoituksessa kävin nopeasti läpi taloushallintoalan kehitystä Suomessa 2 000 -luvulla.  Esittelin mm. alan viisi trendiä, toimijat sekä paljon lukuja.  Ja lopuksi kerroin, että pienilläkin alan toimijoilla on mahdollisuus menestyä isompia paremmin, kunhan toimivat oikein.

Taloushallinto oli alana pitkään hyvin konservatiivinen ja stabiili ala, jossa tapahtuva muutos oli melko hidasta ja hallittua. Kehitys on 2000-luvun alussa ottanut suuria loikkia, osittain sisäisestä paineesta, mutta myös lainsäädännön ja viranomaisvalvonnan, erityisesti verottajan vaatimuksista.

Syyskuun viimeinen päivä keskiviikko 30.9.2026 uutisissa nostettiin erityisesti yksi teema keskiöön: Suomessa yritysten tuottavuuden taso ja kasvu ovat heikompia kuin monessa verrokkimaassa ja ylipäätään keskimääräistä heikompi, kun tilannetta tarkastellaan Euroopan tasolla. 

Edellisissä kirjoituksissa on käsitelty tekoälyä monista eri näkökulmista, miten luotettava data on peruskivi, jonka päälle pyramidi rakennetaan kestävästi. Samoin ongelmat ja haasteet tekoälyprojekteissa ovat olleet tarkastelun kohteena. Tavoite on ollut lisätä lukijoiden ymmärrystä tekoälyn kompleksisuudesta liiketoiminnan osana. Kyse ei ole IT:n osasta, ei yksittäisestä projektista, ei osaamisesta tai kouluttautumisesta, ei promptien kirjoittamisesta, agenttien tekemisestä ja käyttämisestä. Kyse on paljon enemmästä ja suuremmasta kokonaisuudesta. 

Vaihe 1, Teknologiainvestointi

FOMO eli Fear Of Missing Out, on nykyaikana yleistynyt ilmiö. Tai ainakin siitä puhutaan entistä enemmän julkisuudessa. Wikipedian mukaan FOMO tarkoittaa ahdistukseen johtavaa uskomusta, että muilla on hauskaa, etkä itse ole paikalla.

Olen aikaisemmissa kirjoituksissa käsitellyt mm. kilpailukyvykkyyttä, -kykyä,        -etua, liiketoiminnan kasvua, tuottavuutta, liiketoiminnan selkeyttä ja tekoälyä. Nyt tässä uudessa kolmiosaisessa kirjoitussarjassa jatkan samojen aiheiden käsittelyä, yhdistellen asioita hieman eri tavoilla tuoden uusia näkökulmia.

Jatketaan tässä kirjoituksessa Sitran Kasvuatlas 2026 -raportin käsittelyä, nyt keskityn Tuotantopääoma -osuuteen. Raportissa määritellään tuotantopääoman koostuvan aineellisesta ja aineettomasta pääomasta:

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra julkaisi maaliskuun alussa Kasvuatlas 2026 -asiakirjan. Asiakirjan tavoitteena on ollut luoda tilannekuva Suomen taloudesta vuonna 2026. Asiakirjaa on ollut tekemässä 96 kirjoittajaa, jotka pohtivat ja esittelevät kestävän kasvun edellytyksiä ja mahdollisuuksia.

Edellisessä kirjoituksessa toin esiin konsultointiyrityksen FranklinCoveyn kehittämän 4DX -menetelmän päivittäisen tekemisen muokkaamiseen niin, että tavoitteet on mahdollista tavoittaa. Tämän menetelmän tarkoituksena on saada aikaan pysyvä korkean suorituskyvyn kulttuuri. Tämä on sinänsä oiva menetelmä tiettyyn pisteeseen asti, ehkä vähän liian amerikkalainen. Ainakin itselle tuli tämä tunne, kun työskennellessäni eräässä yrityksessä tätä käytettiin myynnin kehittämisessä.

Elämämme 2000 -luvulla tuntuu olevan yhtä isoa ennenkokematonta ja poikkeuksellista muutosta. Muutos on iso ja meille ennenkokematon, mutta on vastaavia tapahtunut ennenkin historiassa.

Yritykset etsivät usein kasvua uusilta markkinoilta, uusista teknologioista, innovaatioista tai uusista strategioista. Aina ei kannata lähteä niin pitkälle, aarteita voi löytyä helposti paljon lähempää.

Edellisessä kirjoituksessa käsittelin entropiaa - järjestyksen muuttumisena epäjärjestykseksi. Kahvikuppi hajoaa, kun se putoaa lattialle.

Nyt jatkamme liiketoiminnan kehittämisen matkaa kasvua ja menestystä kohti. Tietoa tulee paljon, miten nykytilasta päästään eteenpäin.

Aikaisemmissa kirjoituksissa käsittelin kilpailukyvykkyyttä, kilpailukykyä ja kilpailuetua. Synteesinä näistä voidaan esittää muutama kohta:

Hyvä asiakaspalvelu ei ole kilpailuetu. Hyvä myyntiprosessi ei ole kilpailuetu. Tuotteen tai palvelun laatu ei ole kilpailuetu. Erinomainen tuotantoprosessi voi olla kilpailuetu, toistaiseksi. Alhainen hinta on harvoin kilpailuetu.