Osa 3: Tuottava ja kannattava tekoälyinvestointi - harhaa vai totta?
Vaihe 1, Teknologiainvestointi
Alussa oli kysymys "Miten saamme tekoälyn käyttöön yrityksessämme?" Toisena kysymyksenä nousi esiin "Mitä tämä maksaa?"
Tällöin toiminnan ajurina oli kokeilunhalu, mutta taustalla vaikutti myös tehokkuusajattelu sekä tapa ajatella tekoälyä IT -investointina. Keskustelu ja ajattelu yrityksessä pyöri tekoälylisenssien hinnassa, sovellusvaihtoehdoissa (ChatGPT, Claude, CoPilot jne.) konsultointikuluina, käyttöönottoprojekteina. Ajattelutapa oli siis hyvin teknologia- ja IT-keskeinen, käytännössä ajateltiin kyseessä olevan uuden ohjelmiston hankinta.
Ensimmäiset kokeilut tekoälyn käytöstä ilmenivät henkilöstön keskuudessa. Kokeiluja ei kuitenkaan johdettu tai koordinoitu kuin korkeintaan tiimitasolla. Tärkein tavoite oli saada valittu tekoälysovellus käyttöön mahdoillisimman monella.
Vaihe 2, Tuottavuusinvestointi
Kokemuksen ja tietämyksen karttuessa yrityksissä siirryttiin pohtimaan kysymystä "Missä voimme käyttää tekoälyä?"
Tässä vaiheessa yrityksessä käynnistettiin pohdinta kustannussäästöjen aikaansaamisesta, mielellään nopealla aikataululla. Käytännössä etsittiin siis
- Automatisointimahdollisuuksia
- Työajan säästöjä
- Tehokkaampia prosesseja
Tavoitteena oli saada aikaan kustannussäästöjä, esimerkiksi vähentämällä asiakaspalvelussa tarvittavan henkilöstön määrää ottamalla chatbot käyttöön.
Toiminta oli johdettua tiimiä suuremmissa yksiköissä, esimerkiksi juuri asiakaspalveluyksikössä. Lisäksi IT -osasto sai tehtäväkseen laatia pelisäännöt tekoälyn käytöstä, mihin sitä sai käyttää ja mihin ei, miten dataa, erityisesti asiakasdataa, saa käyttää ja mihin tarkoituksiin. Myös palaverimuistioiden tekeminen, myynnin presentaatioiden valmistelu, dokumenttien yhteenveto yms. ovat tämän vaiheen tyypillisiä käyttötapauksia. Markkinoinnissa tietysti sisällöntuotannossa siirryttiin hyödyntämään tekoälyä vahvasti.
Edistyneet organisaatiot ovat siirtyneet käyttämään tekoälyä tiedonhaussa, luoneet omia agentteja tiettyjen sääntömääräisten toistuvien tehtävien hoitamiseen.
Kuulostaako tutulta? Vedin ehkä mutkia suoriksi, mutta oman käsitykseni ja kokemukseni mukaan tämä on tyypillinen tapa hypätä tekoälyjunan kyytiin.
Valitettavan moni yritys jää tekoälyn hyödyntämisessä tähän vaiheeseen, jolloin tuloksetkaan eivät ole kovin erinomaisia.
Teknologia ohjaa kehitystä, talousajattelu tukee
Yrityksen johdossa on oivallettu, että tekoälyn avulla on mahdollista saavuttaa sama liikevaihto pienemmillä resursseilla.
Edellisessä kirjoituksessa varoittelin tähän liittyvistä harhoista ja vaaroista, eli resurssit, lue henkilöstömäärä, voi olla pienempi, mutta tekoälyn käyttöön liittyvät piilokustannukset voivat nousta yllättävän korkeiksi, jolloin aitoja kustannussäästöjä ei saavuteta.
Parhaassa tapauksessa on kyetty saavuttamaan tilanne, jossa saavutetut säästöt ovat suuremmat kuin AI -kustannukset. Talousjohto on tällöin tyytyväinen, kannattavuus paranee ja tehokkuus myös.
Tässä on viimeistään ensimmäinen kohta pysähtyä tarkastelemaan tilannetta tulevaisuuden näkökulmasta. Jos muistatte venekuvan, jossa yksittäinen soutaja yrittää viedä venettä eteenpäin, on helppo ymmärtää, miten leikkauksilla ei saavuteta menestyksekästä kasvua.
Toisin sanoen, oleellista ei ole leikata henkilöstöresursseja, vähentää työvoimaa. Olennaista on kysyä ja vastata kysymyksiin: "Mitä säästyneillä työtunneilla tehdään?" ja "Mitä korkeamman lisäarvon tehtäviä henkilöille voidaan antaa?" sekä "Miten säästynyt aika voidaan käyttää asiakasarvon kasvattamiseen?"
Jo pelkästään näiden kolmen kysymyksen pohdinta auttaa luomaan ymmärrystä siitä, että tekoäly on muutakin kuin tehokkuustyökalu. Oikein käytettynä sen avulla on mahdollista luoda uutta kasvua. Käytännössä kustannustaso pysyy samana, koska henkilöstöä ei tarvitse lisätä, tekoälyinvestoinnit on jo tehty. Joten kannattavuus periaatteessa myös paranee samalla.
Tekoäly jää usein kannattamattamattomaksi investoinniksi
Edellisen kirjoituksen yhteydessä esitin hienon kuvan, tekoälyn pyynnöstäni ja ohjeitteni mukaisesti luoma, jossa yritys etenee hienosti lineaarisesti S-käyrästä toiseen ja päätyy lopulta aidoksi AI -natiiviksi yritykseksi, jolle taivas on rajana.
Käytännössä tämä on konsulttien ideaalimalli, jolla yrityksen johto saadaan vakuutettua siitä, että juuri heidän kanssaan kannattaa käynnistää muutosmatka menestyväksi AI -natiiviksi yritykseksi.
Totuus on jossain muualla.
Tähän liittyy myös olennaisesti kustannusajattelu. Vaikka AI -hanke etenisi suunnitellusti, on todennäköistä, että hankkeen aikaansaama muutos ei realisoidu tuottoina, liikevaihdon kasvuna, ainakaan odotetulla aikataululla. Tehokkuus ja kannattavuus lisääntyvät, tuottavuus myöskin, mutta kasvu jää vaatimattomaksi.
Tilanteeseen on useita syitä. Kuten ylhäällä viittasin jatkuvien S-käyrien olevan osa konsulttien myyntiesitystä, käytännössä samaan aikaan liiketoimintaa pitää harjoittaa vanhalla tavalla. Tämä voi tarkoittaa suorituskyvyn laskua, kustannusten aliarviointia, epärealistisia aikatauluja, luvattujen hyötyjen viivästymistä.
Joissakin yrityksissä henkilöstö voi tuskastua, kun vanhoista toimintatavoista ja rutiineista ei päästykään eroon ja samaan aikaan joudutaan opettelemaan uusia tapoja, jotka eivät ole vielä hiottu riittävän hyviksi vaan niitä pitää kehittää ja muokata matkan varrella.
Johdon kärsivällisyys voi olla koetuksella, koska tekoälyinvestointi ei ole tuottanut mitään, päinvastoin lisännyt kustannuksia, voinut jopa aiheuttaa asiakastyytyväisyyttä, aikataulu on viivästynyt. Joskus jopa voidaan esittää kysymys onko syytä keskeyttää koko hanke.
Kuitenkin tuo jatkuvien S-käyrien malli on hyvä tiedostaa, sen avulla on mahdollista hahmottaa mitä tulevaisuus voi parhaimmillaan olla.
Kärsivällisyys on hyve, tässäkin tilanteessa.
Kun yritys lähtee omalle tekoälypolulleen, on aivan aluksi mietittävä tavoitteet. Tavoitellaanko lyhyen aikavälin kustannussäästöjä vai asetetaanko tavoite kauemmas tulevaisuuteen, kilpailuedun luomiseen. Riippuen kumpi vaihtoehto valitaan, on tehtävä valinnan mukaiset päätökset, viestittävä odotukset ja tavoitteet henkilöstölle, asetettava oikeat mittarit ja liitettävä valittu strategia osaksi liiketoimintastrategiaa.
Perus -AI on kilpailukyvykkyys, ei -etu
Ensimmäisissä blogikirjoituksissani tarkastelin yrityksen kilpailukyvykkyyttä, kilpailukykyä ja -etua. Sieltä löytyy myös kolmio, jossa havainnollistan kilpailukyvyn, -kyvyn ja -edun suhdetta visuaalisesti.
Yrityksillä voi olla käytössä sama CoPilot -versio, sama ChatGPT, Claude tai Perpexlity, samankaltainen Chatbot, samantyyppisiä agentteja, mutta mikään näistä ei automaattisesti takaa kilpailukykyä tai -etua.
Tekoäly on nykyajan peruskyvykkyys, jonka päälle kilpailukyky ja -etu rakentuvat. Pyysin tekoälyä luomaan uuden kolmion, johon on liitetty tekoälyn rakentuminen kilpailukyvykkyydestä kilpailueduksi. Ja kuten tuosta oikealla puolella näkyvästä kuvasta ilmenee, tekoäly muuttuu kilpailueduksi silloin, kun sen avulla pystytään luomaan vaikeasti kopioitavaa ylivoimaa, eli asiakasarvoa.
Kuva ilmentää myös hyvin sitä, kuinka kattavasta ja laajasta muutoksesta on kysymys, paljon enemmän kuin yksittäinen liiketoiminta-alueen muutos tai uuden toimintatavan omaksuminen.
Muutos koskee kaikkia yrityksen toimintoja ja kaikkia henkilöitä yrityksessä.
Ja muutoksen, hienosti sanottuna transformaation, laajuuden vuoksi sen tuomien hyöytyjen mittaaminen nykyisellä tavalla, esimerkiksi ROI, on mietittävä uudella tavalla. Koska vanha ROI -määritelmä ei ole riittävän hyvä kuvamaan AI -transformaation aikaan saamia hyötyjä.
Myös kaikki muut yrityksen kilpaiukykyä kuvastavat mittarit tulee miettiä uudella tavalla, varmistaa, että ne mittaavat oikeita asioita oikealla tavalla.
Kun transformaatio on onnistuneesti suoritettu loppuun, pyramidin huipulla odottaa timantti noutajaansa.
Ensi viikolla käsittelen tarkemmin tapaa, miten yrityksen AI -transformaatio käynnistetään hallitusti ja lopputuloksena päästään tuon pyramidin huipulle poimimaan timantti.
Lukuterveisin
Petri
