Osa 1: Ajattelun voima liiketoiminnassa
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra julkaisi maaliskuun alussa Kasvuatlas 2026 -asiakirjan. Asiakirjan tavoitteena on ollut luoda tilannekuva Suomen taloudesta vuonna 2026. Asiakirjaa on ollut tekemässä 96 kirjoittajaa, jotka pohtivat ja esittelevät kestävän kasvun edellytyksiä ja mahdollisuuksia.
Tarkastelu tapahtuu valtiotasolla, eli mitä toimenpiteitä Suomi valtiona voi tehdä auttaakseen yrityksiä kasvamaan ja menestymään paremmin.
Raportissa käsitellään talouskasvun pääomia, eli resursseja, jotka toimivat kasvun lähtökohtina. Näitä pääomia ovat tuotantopääoma, inhimillinen pääoma ja luontopääoma.
Tuotantopääomaan sisältyvät käytännössä ihmisen luomat aineelliset ja aineettomat resurssit, esimerkiksi:
- Koneet, laitteet, rakennukset, infrastruktuuri
- Ohjelmistot, data, tutkimus – ja kehitystoiminta
- Organisaatiot, toimintamallit, yritysten osaaminen
Inhimillinen pääoma liittyy nimensä mukaisesti ihmisiin, heidän osaamiseensa ja toimintakykyyn. Tarkemmin näitä ovat:
- Koulutustaso, tiedot ja taidot
- Kyky oppia ja sopeutua muutoksiin
- Terveys ja työkyky
- Sosiaaliset vuorovaikutustaidot
Luontopääoma kuvaa niitä maapallolla olevia luonnonvaroja, resursseja, ekosysteemejä, jotka ylipäätään mahdollistavat elämän ja sitä kautta myös tietysti kaiken taloudellisen toiminnan. Näitä ovat esimerkiksi:
- Luonnonvarat: metsät, mineraalit, vesi, maaperä
- Ekosysteemien toiminta: pölytys, hiilen sidonta, puhdas ilma ja vesi
- Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemien kestävyys
Raportissa lähtötilanne on kuvattu seuraavasti:
- Suomen talouskasvu on ollut pitkään heikkoa
- Väestö ikääntyy, syntyvyys laskee ja työvoiman saatavuus heikkenee
- Tuottavuuden kasvu on pysähtynyt ja investointeja tehdään liian vähän
- Ilman muutoksia hyvinvoinnin rahoituspohja rapautuu
Nämä ovat varmasti monelle tuttuja asioita, siltä osin raportissa ei ole yllätyksiä.
Raportin perusviesti muutoksen aikaansaamiseksi on se, että Suomessa on laiminlyöty niin valtion tasolla kuin yrityksissä investoinnit, tutkimus- ja kehitystoiminta elinympäristöämme (maapalloa) kunnioittaen.
Käytännössä tämä tarkoittaa investointeja, rakenteiden uudistamista, vahvuuksien hyödyntämistä, osaamisen lisäämistä, teknologian hyödyntämistä toimimalla kestävällä tavalla luonnon kanssa.
Raportissa näitä asioita tarkastellaan valtion, isojen yritysten, kansainvälisen liiketoiminnan ja merkittävien kasvuyritysten näkökulmasta.
Otan itselleni haasteellisen tehtävän näiden asioiden pohtimiseen alle 100 hengen yritysten näkökulmasta. Tässä ensimmäisessä osassa keskityn käsittelemään inhimillistä pääomaa.
Suosittelen kuitenkin lukemaan raportin, siinä on mielestäni paljon tärkeätä ja mielenkiintoista asiaa. Raportti löytyy täältä: https://www.sitra.fi/kasvuatlas/2026/
Kasvu lähtee osaamisesta, osaaminen ajattelusta
Edellisessä kirjoituksessa siteerasin Esa Saarista: parempi ajattelu luo parempaa elämää. Ja mikä sopiikaan paremmin tähän kohtaan kuin tuo lause. Inhimillinen pääoma on tärkein kasvun moottori. Paremmat ajatukset synnyttävät parempia laitteita, parempaa teknologiaa, parempaa palvelua, parempaa kannattavuutta, parempaa asiakasarvoa. Parempaa osaamista ja toimintaa.
Ajatteluun siis tulee panostaa. Tämä vaatii yrityksiltä systemaattisia ja järjestelmällisiä toimintatapoja. Jos yritys ei keskity luomaan työntekijöilleen edellytyksiä tai mahdollisuuksia kehittyä omassa työssään paremmaksi, ei voida odottaa liiketoiminnankaan kehittyvän tai kasvavan suurella kertoimella.
Mennään vielä syvemmille vesille ajattelussa. Ajattelu vaikuttaa selkeältä ja helpolta, mutta se ei ole sitä. Ensinnäkään omiin ajatuksiin ei voi luottaa. Aivojen tärkein tehtävä on auttaa ihmistä selviytymään mahdollisimman energiatehokkaasti. Ajattelu jakautuu Daniel Kahnemannin mukaan kahteen osaan: nopeaan ja hitaaseen ajatteluun. Nopea ajattelu on intuitiivista selviytymisajattelua, hidas on analyyttista, loogista, ponnistelua vaativaa ajattelua.
Nopean ajattelun aikaansaannoksia ovat ajatusvinoumat, eräänlaiset oikopolut, jotka helpottavat nopeiden päätösten tekemisessä. Ajatusvinoumia ovat esimerkiksi
- Sosiaaliset ja vertailevat vinoumat, miten näemme itsemme suhteessa muihin
- Tiedon käsittelyyn liittyvät vinoumat, jotka vääristävät tapaamme havainnoida ja tulkita maailmaa
- Päätöksentekoon liittyvät vinoumat, miten toimimme epäloogisesti valintatilanteissa
Nämä vinoumat syntyvät mm. siksi, että informaatiota on liikaa, on kiire päättää ja toimia sekä muistikapasiteettimme on rajallinen. Lisäksi aivot eivät ymmärrä eroa mielikuvituksen ja todellisuuden välillä.
Ihminen ajattelee keskimäärin noin 6 000–60 000 ajatusta päivässä, tulkinnasta riippuen. Ehkä luotettavin ajatusten määrän tulkinta on kanadalaisen yliopiston Queens Universityn vuonna 2020 toteuttama tutkimus, jossa havaittiin ihmisellä olevan noin 6 200 yhteen asiaan keskittyvää ajatusta päivässä.
Jos merkittävä osa ajatuksistamme perustuu ajatusvinoumiin, myös ajatusten aikaansaannokset ovat virheellisiä. Psykologisen perusnäkemyksen mukaan ajatukset synnyttävät tunteita, tunteet synnyttävät toimintaa, siksi ajatusten laatu on erittäin merkittävää hyvän ja onnistuneen lopputuloksen aikaansaamiseksi.
Paremman ajattelun aikaansaaminen
Jotta ajattelun laatu muuttuu paremmaksi, on ensin opittava ajattelemaan omaa ajattelua. Tästä käytetään termiä metakognitio. Kun ihminen oppii ajattelemaan omaa ajatteluaan, oppii hän sitten parantamaan oman ajattelunsa laatua.
Ajattelu ei koskaan tapahdu tyhjiössä, fyysinen ympäristö, kulttuuri, ihmiset ympärillä, aikaisemmat kokemukset vastaavista tilanteista jne. vaikuttavat ajatteluun. Mikäli olosuhteet ajattelulle eivät ole suotuisat, lopputuloksien ei voida odottaa olevan parasta mahdollista laatua.
Ja liiketoiminnassa tuntuu nykyisin olevan jatkuva kiire, informaatiota tulvii näytöistä, puhelimesta, kollegoilta enemmän kuin koskaan. Ihmisille ei tunnu jäävän aikaa omaksua saati käsitellä kaikkea tulevaa tietoa. Lisäksi unen määrän on oltava riittävä. Unta verrataan usein pesukoneeseen, joka yön aikana puhdistaa aivot.
Kun olemme oppineet ajattelun kautta ajattelemaan omaa ajatteluamme, pystymme tunnistamaan vinoumat, väärät ajatukset, osaamme rauhoittaa mielemme meditoimalla tai suuntaamaan huomiomme tietoisesti oikeisiin asioihin. Myös positiivisuuden voima tulee ottaa huomioon. Positiivinen ajattelu vahvistaa positiivista havainnointia, tunnistamme mahdollisuudet paremmin.
Kun yritys parantaa edellytyksiä ja olosuhteita, työntekijöiden mahdollisuudet parempaan ajatteluun syntyvät sitä kautta. Ja paremman ajattelun kautta syntyy parempia ajatuksia, oppiminen ja osaaminen kehittyvät.
Tämä saa tiedon liikkumaan nopeammin, toiminnan kehittäminen on paljon ketterämpää isoihin yrityksiin verrattaessa, muutosten aikaansaaminen on helpompaa. Ja kaiken lopputuloksena olevan kasvun tavoittelu on mahdollista.
Mutta sitä ennen on opittava ajattelemaan kasvun olevan mahdollista.
Varsinkin nyt, kun nuorten osaaminen on esimerkiksi PISA-tutkimusten tulosten perusteella laskusuunnassa, mielenterveyden häiriöt ja ongelmat lisääntyvät yhä nuoremmilla, on yritysten tärkeimpiä tehtäviä luoda sellaiset puitteet työnteolle, joilla pärjätään myös tulevaisuudessa. Asiaa voi miettiä myös siitä näkökulmasta, ovatko lyhyen aikavälin kustannussäästöt avokonttoreiden avulla olennaisempia kuin parempien työskentelyolosuhteiden kautta saatavat pidemmän aikavälin liiketuloksen kasvu.
Säästäminen ja kulujen leikkaaminen ovat aina helpompia toimia kuin kasvun aikaansaaminen. Mutta myös lyhytnäköisempiä tapoja.
Tässä lukusuositus: Panu Luukan kirja Tulevaisuuskyvykäs organisaatio kuvaa hyvin, miten luodaan organisaatio, jossa ihmisillä on keskeinen rooli menestymisen mahdollisuuksien luomisessa.
Inhimillisen pääoman yhteys organisaatiokulttuuriin
Kasvuatlas 2026 muistuttaa, että kasvu ei synny käskemällä. Kasvun aikaansaaminen vaatii tietoisia tekoja. Myös organisaatiokulttuuri syntyy ihmisten päivittäisestä toiminnasta, ei ohjeistamalla tai määräämällä. Organisaatiokulttuuri on arkista toimintaa, miten puhutaan, miten päätetään, miten ihmiset uskaltavat toimia ja mitä tehdä.
Kuluneen vitsin mukaan entisajan brittiarmeijassa oli kolme johtamistapaa: huuto, huuto ja huuto. Nykyaikaiseen organisaatiokulttuuriin ei tuo johtamistapa istu.
kun yhdistetään Sitran Kasvuatlas -raportti organisaatiokulttuuriin, voidaan ajatella, että organisaatiokulttuuri kuvastaa yrityksen inhimillisen pääoman käytännön toimintaa.
Inhimillisen pääoman osat: osaaminen, oppimis- ja muutoskyky, terveys ja työkyky sekä vuorovaikutus yhdistyvät hyväksi organisaatiokulttuuriksi, kun niitä kehitetään ja ylläpidetään tietoisesti. Kevyellä ohjaamisella on mahdollista vapauttaa organisaatiossa piilevä voima ja potentiaali.
Kun organisaatiokulttuuri on turvallinen, kehittyvä, oppiva, jossa rakenteet ovat selkeät, on mahdollista saada aikaan parempaa ajattelua ja sitä kautta menestyksellistä liiketoimintaa. Tällöin asiakasarvoa on mahdollista lisätä ilman jatkuvaa kuormituksen lisäämistä.
Pienessä yrityksessä kaikki tämä on mahdollista saavuttaa helpommin ja nopeammin kuin suurissa yrityksissä. Tekemällä selkeitä arjen valintoja pystytään parhaimmillaan luomaan kilpailuetua, jota ei pystytä kopioimaan.
Hyvä kulttuuri houkuttelee parempia osaajia, paremmat osaajat synnyttävä parempia innovaatioita, paremmat innovaatiot lisäävät asiakasarvoa, parempi asiakasarvo lisää tulosta ja kannattavuutta.
Näiden asioiden aikaansaamista käsittelen Mikroyrityksen kasvu selkeyden kautta -verkkokoulutuksessa. Suosittelen tutustumaan myös siihenkin.
Jatkan Kasvuatlas -raportin käsittelyä myös seuraavassa kirjoituksessa, silloin keskityn enemmän erityisesti tuotantopääoman käsittelyyn.
Aurinkoista huhtikuun puoliväliä sinulle.
Petri
