Osa 1 Kiihtyvän kehityksen vuodet
Taloushallinto oli alana pitkään hyvin konservatiivinen ja stabiili ala, jossa tapahtuva muutos oli melko hidasta ja hallittua. Kehitys on 2000-luvun alussa ottanut suuria loikkia, osittain sisäisestä paineesta, mutta myös lainsäädännön ja viranomaisvalvonnan, erityisesti verottajan vaatimuksista.
Havaittavia trendejä
Suomen taloushallintoalalla on ollut havaittavissa useita trendejä viimeisten 20 vuoden aikana. Ensimmäinen on alan konsolidaatio. Isot toimijat ostavat pienempiä yrityksiä kasvattaakseen omaa liiketoimintaansa. Asialla ovat olleet erityisesti pääomasijoittataustaiset yritykset, jotka ovat kasvattaneet liiketoimintaansa yritysostoin laajentaakseen palveluvalikoimaansa, vahvistaneet markkina-asemaa ja saavuttaakseen mittakaavaetuja.
Toinen on digitalisaation ja automaation lisääntyminen. Tämä liittyy keskeisesti tuottavuuden parantamiseen. Erityisesti viranomaisten vaatimukset ovat olleet merkittävä ajuri digitalisaation edistymisessä.
Kolmas on pitkään jatkunut alan kasvu. Toki viimeisinä vuosina markkinan kasvuvauhti on osoittanut hidastumista, tässä on todennäköisesti päällimmäisenä syynä ollut korona sekä yleinen Suomen talouden hidas kasvu. Tämä on väistämättä näkynyt myös taloushallinnon palveluntarjoajien kannattavuudessa ja kasvussa, sekä myös ohjelmistotoimittajien luvuissa.
Neljäs trendi on ollut palvelutuotannon ulkoistaminen. Yrityksistä on siirretty kokonaisia taloushallinnon tai palkanlaskennan tiimejä palvelutuotannon yrityksille, jotka näin ollen ovat saaneet lisää osaajia sekä liikevaihtoa. Tämä liittyy osittain kolmanteen trendiin, eli ulkoistaminen on luonut kasvua.
Viidentenä selkeänä trendinä on ollut havaittavissa kansainvälistyminen. Suomeen on tullut Pohjoismaisia toimijoita sekä suomalaiset yritykset ovat laajentaneet liiketoimintaansa muualle Eurooppaan.
Tässä nopeasti keskeisemmät alan trendit. Yhteinen teema näille on jatkuva, jopa kiihtyvä kehitys ja muutos.
Alan toimijoiden lyhyt esittely
Palveluntarjoajat
Taloushallintoala on jakautunut eri kokoluokan toimijoihin. Toisaalla ovat isot palveluntarjoajat, esimerkiksi Aallon Group, Talenom, Aspia, Administer, Azets, Greenstep, Rantalainen. Näiden alapuolella on joukko melko isoja toimijoita, yli 20 hengen palveluntarjoajia. Isommat toimivat valtakunnallisesti, pienemmät keskittyvät maakunnan kokoisille markkinoille. Ylivoimaisesti suurin osa toimijoista on kuitenkin pieniä, alle 20 hengen tilitoimistoja.
Lisäksi osa toimijoista toimii ikään kuin kahdella toimialalla, esimerkkeinä Aallon Group ja Administer. Molemmissa yrityksissä on omaa sovelluskehitystä, eli näissä yrityksissä on oma ohjelmistoliiketoimintayksikkönsä tukemassa palveluliiketoimintaa.
Vastakkainen kehityskulku on nähty Accountorin ja Talenomin tapauksissa. Molemmissa palveluliiketoiminta ja ohjelmistoliiketoiminta divestoitiin, Accountor myi palveluliiketoiminnan ruotsalaiselle Aspia -konsernille, ohjelmistoliiketoiminnan jäädessä Finagon alaisuuteen. Talenom eriytti ohjelmistoliiketoiminnan loppuvuodesta listautuneelle Easorille.
Sovellustoimittajat
Suomessa on perinteisesti ollut tarjolla suuri määrä eri taloushallinnon alan sovelluksia. Viimeisen 10 vuoden aikana myös tässä on tapahtunut muutosta, varsinkin Visma ja Finago ovat ahkerasti rakentaneet omaa ohjelmistoekosysteemiään yritysostojen avulla. Norjalaistaustainen Visma on ollut vahvoilla, mutta Accountor -kaupan myötä Finagon asema on vahvistunut. Ja suunta on enemmän Suomen ulkomaille, tästä tuoreimpana esimerkkinä islantilaisen Reglan osto lokakuussa. Norjassa Finagolla on jo vahva jalansija.
Uutena tulokkaana Fennoa on saavuttanut merkittävän jalansijan markkinoilla, Easorin tilanne on vielä hieman auki, tulevaisuus näyttää kuinka se pystyy laajentumaan Talenomin markkinaa suuremmaksi.
Pienemmistä sovellustoimittajista Heeros siirtyi Finagon omistukseen, monella muullakin kotimaisella toimijalla voi omistajanvaihdos edessä lähivuosina.
Muut toimijat
Muista toimijoista totta kai viranomaiset ja EU ovat merkittävässä roolissa, mutta niiden vaikutus on pikemminkin muita toimijoita ohjaavaa.
Tekoälytoimijoiden, esim. OpenAi, Anthropic, Microsoft, Google jne, vaikutusta on vielä mahdoton tarkasti arvioida. Tämä johtuu osittain siitä, että tekoälypelikenttä elää koko ajan, taloushallintoalalla näiden toimijoiden avulla saavutettavat liiketoimintahyödyt ovat vielä hyvin pieniä. Lisäksi sovellustoimittajat tekevät omiin järjestelmiinsä erilaisia tekoälykyvykkyyksiä ja -ratkaisuja.
Tulevaisuudessa tekoäly voi muuttaa koko alaa merkittävästi, kun taloushallinnon tehtävien tekeminen on mahdollista ilman erillisiä sovelluksia. Tällöin kilpailuasetelma on täysin erilainen kuin nyt, silloin uutena pelurina voivat olla mukana tekoälyalustat/teknologiatoimittajat, taloushallinnon palveluntarjoajat ja ohjelmistotalot. Myös isommat asiakkaat voivat tulevaisuudessa siirtää ulkoistettuja taloushallintopalveluja takaisin itselleen tekoälykehityksen myötä. Ja tällöin ohjelmistotaloihin sekä palvelutarjoajiin kohdistuu täysin uusia uhkaavia muutosvoimia.
Toki tekoälyn käyttöön liittyy merkittävästi tietosuoja ja -turvallisuus, koska taloudellinen tieto, erityisesti palkanlaskentaan liittyvät asiat, ovat voimakkaasti suojeltavia ja vartioitavia. Siksi nykyisellään tekoälyn tietoturvariskit ovat niin suuret, että vaativan taloushallinnon hoitaminen pelkästään tekoälyllä ei ole mahdollista. Todennäköisesti myös lainsäädäntöä pitää kirjoittaa uusiksi tekoälyn vallatessa aluetta myös taloushallinnon alalla.
Keskityn aluksi alan 2000-luvun kehitykseen numeraalisesti tarkasteltuna. Lukujen taustalla on toki useita yllä mainittuja.
Alan kehitys lukuina
Absoluuttisen varmaa määrää Suomessa tällä hetkellä toimivista taloushallinnon alan yrityksistä ei ole saatavilla. Taloushallintoliiton mukaan luku hieman yli 5000.
Tilastokeskuksesta haetut luvut näyttävät, että toimialaluokkaan 692 kuului vuonna 2025 7431 yritystä, joten ero tuohon Taloushallintoliiton lukuun on merkittävä. Tarkemmin eriteltynä Tilastokeskuksen lukujen mukaan kirjanpito- ja tilintarkastuspalveluja tarjoavia yrityksiä oli runsaat 7100.
Vuosien 2010–2026 välillä on tuoreimman Patentti- ja rekisterihallituksen Avoin data -palvelun mukaan perustettu 2591 taloushallinnon alan yritystä, samaan aikaan on lopetettu 1950 yritystä. Luvusta puuttuvat toiminimiyrittäjät, joiden tietoja ei kyseisestä palvelusta saa. Lopettaneissa yrityksissä ovat mukana lopetetut konserniyritykset.
Alalle perustettiin vuosina 2000–2009 1031 yritystä, 2010–2019 1380 yritystä, 2020 tähän mennessä 1211 yritystä. Näissä luvuissa voivat olla mukana myös konserniyritykset, tytäryritykset jne. Lopettaneita yrityksiä samoilla aikaväleillä on ollut 125, 1104 ja 846 kappaletta.
Yritysmäärän kehityksestä voidaan päätellä se, että vaikka konsolidoitumista sekä luonnollista poistumaa tapahtuu, perustetaan alalle runsaasti lisää yrityksiä. 2000-luvulla alalle yrityksiä on tullut noin 1500 lisää.
Taloudellinen kehitys
Taloushallinto on alana ollut perinteisesti aina melko kannattava. Onhan ala vaatinut erityisosaamista, mutta toki samalla vaatinut runsaasti henkilötyövoimaa tekemään työt. Tietotekniikan lisääntynyt käyttö, digitaalisuuden ja sähköistämisen edistyminen sekä muut trendit ovat jonkin verran vaikuttaneet henkilömäärän ja talouden kehittymiseen. Ennen kaikkea nämä tekijät ovat lisänneet kannattavuutta ja tuottavuutta.
Tilastokeskuksen ja Taloushallintoliiton luvut vuosien 2016–2025 välillä osoittavat alan kokonaisliikevaihdon kasvaneen noin yhdestä miljardista noin 1,52 miljardiin. Vuosittainen kasvuprosentti on vaihdellut noin 2 ja 10 välillä.
Samalla aikavälillä henkilöstön määrä on kasvanut runsaasta 12 000 hieman yli 13 000 henkilöön. Mielenkiintoista on, että 2024 henkilöstömäärä kääntyi laskuun ja sama trendi näyttää jatkuneen vuonna 2025. Tämä viitannee automaation käytön lisääntymiseen yrityksissä.
Mielenkiintoinen harjoitus on seurata liikevaihdon kehitystä per henkilö. Vuonna 2016 ja 2019 yllä mainittujen lukujen mukaan laskettuna liikevaihto per henkilö oli välillä 81 000–84500 euroa. Vuonna 2019 liikevaihto per henkilö oli jo yli 101 000 euroa, 2024 runsaat 110 000 euroa ja 2025 yli 114 000 euroa.
Voidaan siis ajatella, että yhden kirjanpitäjän pitäisi tuoda yritykseen liikevaihtoa, eli asiakasveloitusta noin yli 110 000 euroa ollakseen keskimääräisen kannattava työntekijä.
Miten sen menikään, valhe, emävalhe ja tilasto. Eli tilastot näyttävät ne luvut, joita on mitattu. Esimerkiksi Tilastokeskus muutti vuonna 2021 toimialaluokitustaan, joka vaikutti yritysten määrään ja sitä kautta henkilöstön määrään. Tilastotieteisiin paremmin perehtyneet osaajat korostavat usein myös sitä, että keskiarvo on huono mittari asioiden todellisen tilan esittämiselle.
Joten tilastojen lukeminen vaatii omaa harkintaa, lukujen tulkinta vielä enemmän. Tilastokeskus on onneksi ojentanut auttavan käden tähän asiaan ja laatinut luvuista kiinnostuneille Tilastojen lukutaito -oppaan.
Hyvää vertailupohjaa nämä luvut kuitenkin antavat, joten ei niitä kannata ohittaa. Perehdytään tarkemmin lukuihin.
Tein jonkin verran salapoliisityötä ja etsin julkisesti saatavilla olevaa tietoa alan yrityksiltä ja laskeskelin niiden pohjalta liikevaihtoja per työntekijä. Näissä laskelmissa havaitsin suurta vaihtelua. 12 kk:n tilikauden työntekijäkohtainen liikevaihto voi olla 60 000 € - 120 000 € välillä. Kaivelin usean erikokoisen alan yrityksen julkisia talouslukuja ja tämä vaihteluvälin suuruus yllätti. Myös yrityskohtainen liikevaihdon kasvu on vaihtelevaa, liikevoitto/-tulos ja kannattavuus myös.
Liikevaihdon määrä ei kuitenkaan kuvaa muuta kuin myyntiorganisaation toiminnan kehittymistä. Kasvu on hyvä, lasku on huono. Menestyvän liiketoiminnan salaisuus on kannattavuus.
Taloushallinnon alalta löytyy yrityksiä, joilla liikevoitto on reilusti yli 10 %, kannattavuus on siis erinomaisella tasolla. Mutta yllättävän paljon löytyy toimijoita, joiden liikevoittoprosentti on 5 tai alle. Silloin tilanne ei äkkiseltään katsottuna vaikuta hyvältä. Toki kannattavuuteen ja liikevoittoon vaikuttavat voimakkaasti tehdyt investoinnit, ohjelmistojen vaihdot, oma tuote- ja palvelukehitys. Erityisesti yritysostot vaikuttavat paljon liikevoittoon.
Joten kasvun ja kannattavuuden yhtälö ei ole aina niin selkeä kuin se lukujen perusteella vaikuttaa olevan. Tässä yhteydessä en käsittele yksittäisten alan yritysten kannattavuutta. Yleisesti ottaen kannattavuus vaihtelee 5-12 % välillä, toki alhaisempia ja korkeampiakin lukuja markkinoilla toimivista yrityksistä löytyy. Samalla vuosittaiset vaihtelut voivat olla merkittäviä.
Kirjoituksessa Kestävän kasvun aikaansaaminen ja ylläpitäminen on yrityksen johdon vastuulla olen käsitellyt kestävän kasvun aikaansaamisen taustalla olevia tekijöitä.
Mielestäni olennainen huomio kohdistuu myös tulevaisuuteen. Ja tällöin erityisesti investointien merkitys kasvaa. Jos tehdyt investoinnit keskittyvät paremman tulevaisuuden luomiseen, yrityksen tilapäisesti laskenut kannattavuus ei ole huono asia. Jos investoinnit keskittyvät vuotavan veneen korjaamiseen, eli niiden vaikutus ei ulotu tulevaisuuteen, on alentunut kannattavuus liiketoiminnallinen riski.
Nykytilan yhteenveto
Taloushallinnon markkina on siis kovan muutoksen kourissa, mutta toisaalta se jatkaa vakaasti toimintaansa. Vakauteen on syynä erityisesti asiakaskunnan ja palveluntarjoajien suuri määrä. Suomi on määrällisesti pienyritysten maa. Tästä syystä muutokset etenevät asiakaskunnan läpi hitaasti ja näin myöskään palveluntarjoajilla ei ole viranomaisten taholta tulevia vaatimuksia lukuun ottamatta pakkoa tai painetta nopeaan uudistumiseen.
Isommilla, kasvuhakuisilla toimijoilla on taas suurempi paine uudistua ja kehittyä. Olitpa sitten palveluntarjoaja tai sovellustoimittaja, nykyisen markkina-aseman säilyttäminen edellyttää kovaa vauhdinpitoa. Ja liiketoiminnan kasvattaminen vielä kovempaa vauhtia. Osa keskisuurista toimijoista voi jopa taistella olemassaolostaan.
Onkin hyvin mahdollista, että esimerkiksi taloushallinnon ohjelmistoissa tapahtuu luonnollista karsintaa, ohjelmistoja lakkautetaan, osa sovellustoimittajista voi ajautua taloudellisiin ongelmiin, isommat toimijat voivat ostaa kilpailijoita pois markkinoilta.
Kirjoituksen alussa mainitut trendit kuitenkin menevät eteenpäin.
Tulevaisuuden isoja kysymyksiä taloushallinnon alalla ovat erityisesti arvon muodostuminen, riskien hallinta, datan omistus, dataan liittyvän tulkintatiedon omistaminen jne.
Seuraavassa kirjoituksessa tarkastelen taloushallinnon tulevaisuutta erityisesti pienten, 5–20 hengen yritysten näkökulmasta. Ja miten nämä yritykset selviävät tulevaisuudesta hengissä, parhaimmat voivat myös menestyä.
Terveisin
Petri
