Osa 4: AI on osa yrityksen liiketoimintekosysteemiä
Edellisissä kirjoituksissa on käsitelty tekoälyä monista eri näkökulmista, miten luotettava data on peruskivi, jonka päälle pyramidi rakennetaan kestävästi. Samoin ongelmat ja haasteet tekoälyprojekteissa ovat olleet tarkastelun kohteena. Tavoite on ollut lisätä lukijoiden ymmärrystä tekoälyn kompleksisuudesta liiketoiminnan osana. Kyse ei ole IT:n osasta, ei yksittäisestä projektista, ei osaamisesta tai kouluttautumisesta, ei promptien kirjoittamisesta, agenttien tekemisestä ja käyttämisestä. Kyse on paljon enemmästä ja suuremmasta kokonaisuudesta.
Kirjoituksessa Tuottava ja kannattava tekoälyinvestointi - harhaa vai totta? esittelin pyramidin, jonka huipulla näkyi timantti, tekoälyn avulla aikaansaatu ainutlaatuinen, vaikeasti kopioitava asiakasarvoa tuottava kilpailuetu.
Tässä kirjoituksessa paneudun tarkemmin siihen, miten tuo timantti saadaan kaivettua organisaation peruskalliosta esiin. Oikealla oleva kuva auttaa hahmottamaan tarkemmin, miten tekoäly auttaa kehittämään asiakasarvoa ja luomaan pidempiaikaista kilpailuetua. Samalla kuvasta näkyy, kuinka massiivisesta kokonaisuudesta on kyse. Ja ennen kaikkea, kuinka laaja muutos tulee tapahtumaan yrityksessä, joka haluaa hyödyntää tekoälyä liiketoiminnassaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Kuolemanlaakson ylittäminen
Monessa yrityksessä on luotu AI -strategia, on luotu politiikka tekoälyn käyttöön, määritetty tietoturvallinen tekoälyn käyttö, luotu kontrolli, määritety uusia työrooleja ja -tehtäviä, määritetty vastuut. Tekoälyn avulla on jo saavutettu ensimmäisiä aitoja liiketoiminnallisia hyötyjä, ei pelkkiä kustannussäästöjä. Sitten kehitys tuntuu pysähtyvän.
Käytän tästä tilanteesta termiä "kuolemanlaakso", joka on tuttu myös aloittaville yrityksille liiketoiminnan käynnistämisen alkuvaiheen jälkeen. Tilanteessa liiketoiminta ei tunnu kasvavan, tulokset eivät seuraa toimintaa, edessä, sivuilla ja takana näkyy pelkkää aavikkoa, uhkana on kuolema, eli liiketoiminnan päättyminen.
Tekoälyn suhteen tilanne ei toivottavasti ole niin vakava, että yrityksen liiketoiminta päättyisi, vaan kyse on AI:n potentiaalin vajavaisesta hyödyntämisestä. Yrityksessä on tehty pilotteja, käytetään chatbotteja, tehty yksittäisiä automaatioita, opeteltu promptaamista, koulutettu henkilöstöä, yksittäiset edelläkävijät saavuttaneet tuottavuushyötyjä jne. Vaikka AI -strategia on olemassa ja sitä jossain määrin toteutetaan, kilpailukyky ja yrityksen kokonaistuottavuus ei ole merkittävästi parantanut,eikä uutta kilpailuetua ole syntynyt.
Tämä johtunee pitkälti siitä, että yrityksessä ei ole onnistuttu samaan aikaan uutta toimintamallia tai muuttamaan organisaatiota sen vaatimaan muotoon. McKinsey käsittelee tätä aihetta atikkelissaan From adoption to impact: Three horizons of AI transformation. Tässä artikkelissa esitellään yrityksen kolme AI.n käyttöönoton tasoa tai horisonttia:
- Mahdollistaminen
- Automatisointi
- Uudistuminen
Kuolemanlaakso voi sijaita sekä Mahdollistamisen ja Automatisoinnin tai Automatisoinnin ja Uudistumisen välissä. Käytännössä kyse on siis jumitilanteesta, jossa eteenpäin ei enää päästä. Kolmas taso Uudistuminen on taso, jossa timantit on mahdollista löytää.
Kuolemanlaakson ylittämisen vaatimukset käyvät hyvin ilmi seuraavasta luettelosta, jossa näkyvät näiden vaiheiden tai horisonttien sisällöt:
Mahdollistaminen
Yritys tarjoaa työntekijöilleen nykyisiä työtehtäviä tukevat tekoälytyökalut. Työkaluja käytetään mm. kirjoittamisen, sisältöjen luomisen, datan ja tekstin analysointiin ja kokousmuistioiden tekemisen avuksi. Työtehtävät itsessään eivät ole muuttuneet.
Automatisointi
Tekoälyä käytetään automatisoimaan ja tehostamaan kokonaisia prosesseja, agentit ovat käytössä. Parhaimmillaan prosessit ylittävät ns. siilojen, eli tiimi- ja liiketoimintayksikköjen rajoja. Työtehtävät ovat muuttuneet jonkin verran, uusia rooleja on luotu, toimintamalleja on muutettu ja toivottavasti parannettu.
Uudistuminen
Organisaatio on suunnitellut työn uudelleen "puhtaalta pöydältä". Roolit, organisaatiorakenne, työnkulut, päätöksenteko, vastuut ja toimintamallit on rakennettu tekoälyn mahdollisuuksien ympärille. Tässä vaiheessa syntyy uutta asiakasarvoa ja sitä kautta mahdollisesti kestävää kilpailuetua.
Vertaamalla näitä vaiheita keskenään havaitaan, että siirtymä Mahdollistamisesta Uudistumiseen on pitkä ja hankala taival. Siksi vain harva yritys on päässyt sinne tai on ylittänyt Automatisointi -vaiheen. Autiomaan ylittäminen on vaativa tehtävä. Missä vaiheessa sinun organisaatiosi on?
AI on muutostila
Olen pitkään miettinyt, miten tekoälyn hyödyntämistä liiketoiminnan kehittämisenä tulisi kutsua. Konsulttikielessä siitä käytetään termiä transformaatio, mutta suomen kielessä on mielestäni erinomainen sana käytettäväksi tässä yhteydessä. Se on muutostila. Muutos kuvastaa liikettä, toimintaa, sisältöä, siinä on tekijät oletusarvoisesti mukana. Kun tähän yhdistetään sana tila saamme ulottuvuuden mukaan termiin. Tekoälymuutos on niin suuri, että sen rajaaminen koskemaan esimerkiksi pelkästään jotain tiettyä toimintoa, tehtävää, organisaatioyksikköä tai tiimiä, tuo rajallisia tuloksia. Siksi muutostila on mielestäni oiva sana kuvastamaan tekoälyn käyttöönottoa.
Tässä yhteydessä olisi mahdollista muuttaa Arie De Geusin ajatuksen oppimisesta ainoana kestävänä kilpailuetuna seuraavasti:
"Muutoskyvykkyys on ainoa kestävä kilpailuetu"
Ja tämän vuoksi, pienet asiantuntijayritykset ovat etulyöntiasemassa muutoksen toteuttamisessa. Koska ne ovat ketterämpiä liikkeissään, toimintatapojen uudelleen suunnittelu on helpompaa, päätöksenteko on nopeampaa jne. Lisäksi ne pystyvät reagoimaan matkan varrella muuttuneisiin olosuhteisiin ja tilanteisiin. Isoissa yrityksissä organisaatiorakenne rajoittaa kehitystoimintaa, projektit ja pilotit ovat pitkäkestoisia, hankkeet huolellisesti suunniteltuja. Isot laivat kääntyvät hitaasti.
Deloitte vuosittaisessa raportissa 2026 Global Human Capital Trends – From tensions to tipping points: Choosing the human advantage tehtiin mielenkiintoisia havaintoja liittyen tekoälyyn, ihmisiin ja työn tulevaisuuteen.
Ehkä merkittävin havainto oli, että yksi keskeisimmistä tekijöistä tekoälyn potentiaalin hyödyntämiseen on siirtyä ajattelemaan ihmisen ja teknologian välistä suhdetta uudella tavalla.
Aikaisemmin on ajateltu seuraavasti:
Ihminen+teknologia
Uusi tapa on ajatella:
Ihminen*teknologia
Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikissa teknologiahankkeissa, esim. tekoälyn käyttöönotto, tulisi painottaa ihmisten merkitystä kilpailuedun syntymisessä. Ihmisten luovuus, harkintakyky, oppimis- ja sopeutumiskyky ovat olennaisia taitoja kestävän kilpailuedun luomisessa.
Myös organisaatioiden nopeaa reagointi- ja sopeutumiskykyä markkinoiden, asiakaskunnan ja liiketoimintaympäristön muutoksiin korostettiin kilpailuedun saavuttamisen kannalta tärkeänä tekijänä. Samoin organisaatiorakenteet nostettiin esiin toimintaa hidastavana tekijänä.
Kaikki nämä tekijät tukevat siis tuota ylläolevaa väitettäni pienten yritysten edusta toteuttaa esimerkiksi tekoälyn käyttöönotto isoja yrityksiä paremmin.
Raportissa myös nostettiin seuraavat seitsemän teemaa esille:
- Ihmisen ja teknologian suhteen uudelleenmäärittely
- Tekoälyn aiheuttama epävarmuus tiedon luotettavuudessa
- Tekoälyn rooli ihmisen päätöksenteossa
- Tekoälyn synnyttämä "kulttuurivelka"
- Työn ja resurssien johtaminen kilpailuetuna
- Perinteisten organisaatiotehtävien, -roolien ja yksiköiden tulevaisuus
- Jatkuva oppiminen ja merkityksellisyyden säilyttäminen nopeasti muuttuvassa maailmassa
Raportin keskeinen viesti on, että organisaatioiden tulevaisuudessa on löydettävä tasapaino miten tietoisia valintoja tehdään ihmisten, tekoälyn ja työn tulevaisuuden suhteen. Käytännössä tämä tarkoittaa jatkuvaa oppimista, liiketoiminnan ja henkilöstön tarpeiden huomiointi tekoälyn käytössä, työntekijöiden sopeutumiskyvyn kehittämistä, luottamukseen, kulttuuriin ja inhimillisiin taitoihin panostamista, jatkuvaa resurssien ja osaamisen johtamista ja uudelleenjärjestelyä vakiintuneen tilanteen sijaan.
Kuten kappaleen otsikossa kirjoitin, AI on muutostila. Elävä ja pysyvä sellainen.
Muutostilan koko ja laajuus
Matemaattisesti lahjakkaat henkilöt pystyvät laskemaan tilavuuksia, itselläni on aina ollut tässä haasteita. Mutta yritän käsitellä tätä asiaa sanallisesti.
Toivottavasti yllä oleva on kuvannut, tekoäly ei ole yksittäinen hanke tai projekti, se ei ole yksittäinen teknologia tai ohjelmisto, vaan se on tietoisilla päätöksillä aikaan saatu kokonaisvaltainen muutostila, jota toteutetaan suunnitellulla tavalla, kuitenkin sopeuttaen kaikki toimenpiteet kulloisenkin vaiheen olosuhteiden asettamiin vaatimuksiin.
Siksi tekoälyn käyttöönoton ja kehityksen laajuutta, kokoa ja mittasuhteita ei ole helppo määrittää tietyn kaavan mukaan. Nämä ovat riippuvaisia siitä, kuinka syvälle organisaation toiminnassa tekoälyn vaikutus halutaan ulottaa.
Ja täältä löytyy timantti, kun seuraavat tekijät kohtaavat:
AI-kyvykkyys* Liiketoimintakyvykkyys*Asiakasarvo
Yritys pystyy hyödyntämään teknologiaa. Yritys pystyy muuttamaan työn, prosessit ja organisaation toimintaa. Muutos näkyy asiakkaalle tavalla, jolla on merkitystä.
Näiden seurauksena syntyy:
Vaikeasti kopioitava tapa tuottaa arvoa.
Ja tämä on kilpailuetu, esiin kaivettu timantti.
Siksi jokainen onnistunut Ai-/tekoälyhanke on yhtä yksilöllinen kuin organisaatio, jolle se toteutetaan. Ja kaikki lähtee liikkeelle perusasioista, nykytilanteen laittamisesta siihen kuntoon, että tekoäly on mahdollista ottaa organisaatiossa kuntoon.
Matkaa voidaan jatkaa vain siitä kohtaa, missä ollaan. Ei muualta.
Mistä kohtaa sinun organisaatiosi jatkaa tekoälymatkaa?
Lukuterveisin
Petri
