Osa 1: PK-yritys kannattavuuden ja kasvun ristiaallokossa
Olen aikaisemmissa kirjoituksissa käsitellyt mm. kilpailukyvykkyyttä, -kykyä, -etua, liiketoiminnan kasvua, tuottavuutta, liiketoiminnan selkeyttä ja tekoälyä. Nyt tässä uudessa kolmiosaisessa kirjoitussarjassa jatkan samojen aiheiden käsittelyä, yhdistellen asioita hieman eri tavoilla tuoden uusia näkökulmia.
Tämä ensimmäinen osa toimii orientaationa kahdelle seuraavalle, jossa syvennyn tarkemmin erityisesti tekoälyn vaikutukseen kasvun ja kannattavuuden aikaansaamisessa.
Kannattavuus kaiken perusta
Menestyvän liiketoiminnan taustalla on vanha kansanviisaus: osta yhdellä markalla, myy kahdella. Valuutta voidaan toki vaihtaa euroksi, mutta ajatus säilyy samana. Eli tuotteen tai palvelun myyntihinnan pitää yleensä kattaa kaikki kulut: muuttuvat kustannukset, kiinteät kustannukset, näiden välissä olevat puolimuuttuvat kustannukset, rahoituskustannukset sekä poistot ja arvonalentumiset ja tietysti verot. Talousihmiset mielellään jaottelevat kustannukset vielä tarkemmille tasoille, joka on hyvä asia. Mutta pysyttelen tässä kirjoituksessa yleisellä tasolla.
Kustannusten lisäksi myyntituotosta pitää jäädä kate, tavoiteltu prosentti, joka vaihtelee yritys- ja alakohtaisesti. Mitä korkeampi kateprosentti, sitä kannattavampi liiketoiminta. Edelleen hyvin yleiseisellä ja karkealla tasolla kuvattuna. Katteen, eli liikevoiton tarkoituksena on antaa yritykselle mahdollisuus liiketoimintansa kehittämiseen ja kasvattamiseen, sekä tietysti yhtiömuodosta riippuen kotiuttaa omistajalle/omistajille voittoja, tyhjentämättä kassaa kokonaan.
Ei liiketoiminta sen vaikeampaa ole. Pidetään kustannukset kurissa, myydään tuotteet riittävän suurella voittomarginaalilla,maksetaan verot ja käytetään voitot viisaasti. Ja näin meillä on menestyvä yritys. Periaatteessa.
Asiat harvoin kuitenkaan ovat näin suoraviivaisia, kuten oheinen kuva osoittaa.
Kasvun perusta luodaan hyvinä aikoina
Kun liiketoiminnassa menee hyvin, on silloin järkevä tehdä säästöjä ja keskittyä kustannusten seurantaan. Vaikeina aikoina säästäminen on aina työläämpää. Hyvinä aikoina liiketoiminnan kasvattamiseen on mahdollisuus panostaa, silloin on resursseja käytettävissä T&K -toimintaan, uusien laitteiden ja teknologioiden hankintaan, uusien työntekijöiden palkkaamiseen, koulutukseen, uusien tuotteiden kehittämiseen, markkina-alueiden laajentamiseen jne. Tai vaikka yritysostoihin. Kaikkien näiden tavoitteena tulee olla luoda kannattavaa liiketoiminnan kasvua, jos ei välittömästi, niin kuitenkin ennalta määritettyyn ajankohtaan mennessä. Mikäli se ei onnistu, johdon on tehtävä tarvittavat toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kasvuun, tuottavuuden parantamiseen olen paneutunut syvällisemmin mm. kirjoituksissa Tuottavuuden parantaminen sekä Liiketoiminnan selkeys luo edellytykset kasvulle ja kehittymiselle. Myös muissa aikaisemmissa kirjoituksissa olen käsitellyt tätä teemaa. Näihin on hyvä palata tarvittaessa lukemaan lisää aiheesta.
Kaikki kasvu ei ole automaattisesti "hyvää kasvua". Jos liikevaihto kasvaa, mutta kustannukset kasvavat nopeammin, kannattavuus heikkenee. Tämä voi ilmetä myös yritysostoissa, uutta liikevaihtoa syntyy kyllä, mutta kulut ja kustannukset voivat nousta myös merkittävästi.
Siksi orgaaninen kasvu, uusien asiakkaiden saaminen, liikevaihdon kasvu kustannusten nousematta, on parasta mahdollista kasvua. Tätä aihetta olen käsitellyt mm. kirjoituksissa Timantit ja kulta-aarre ovat yllättävän lähellä, Pienen yrityksen kasvu, sen luominen ja ylläpitäminen, Liiketoiminnan kasvun aikaansaamisen ihanan sietämätön vaikeus ja Kestävän kasvun aikaansaaminen ja ylläpitäminen on yrityksen johdon vastuulla .
Huonoina aikoina keskitytään liiketoiminnan hengissä pitämiseen
1990 -luvulla muistan erään turkulaisen tapahtumarkkinointiyrityksen omistajiin kuuluneen tutun kertoneen, että he eivät silloin laman aikaan irtisanoneet yhtään työntekijää, jättivät omistajien palkkoja maksamatta sekä tekivät muita toimenpiteitä. Seuraus oli se, että kyseinen firma pystyi säilyttämään toimintakykynsä, on edelleen pystyssä ja menestyy hyvin. Kyseessä oli silloin pieni, noin 10 hengen yritys, jossa oli mahdollista joustaa paremmin kuin isoissa yrityksissä.
Olemme nyt eläneet Suomessa taantuman ja hitaan kasvun aikaa erittäin pitkään ja vaikka nyt talousluvut näyttävät paremmilta, liittyy niihin paljon epävarmuustekijöitä, mahdollinen pidempiaikainen kasvu seuraa viiveellä.
Näitä epävarmuustekijöitä ovat esimerkiksi Ukrainan sota, Lähi-Idän tilanne, USA:n (talous)politiikan poukkoileva linja sekä merkittävänä disruptiota aiheuttavana tekijänä AI tai tekoäly, millä nimellä sitä halutaankaan kutsua.
Tekoälyä olen käsitellyt mm. kirjoituksessa Reikäkorteista tekoälyyn, eli miten pelin sääntöjä muutetaan
Vaikka tekoäly on pääsääntöisesti hyvä asia, joka luo mahdollisuuksia, tuo se mukanaan myös ikävältä vaikuttavia muutoksia. Esimerkiksi on hyvin mahdollista, että tuon veneen soutajapoloinen joutuu yrityksen tekoälykehityksen seurauksena soutamaan yksin, Yrityksessä on toteutettu tekoälyhanke, jossa nykyistä soutuprosessia on tehostettu vaihtamalla airot isompiin, hankittu isommat hankaimet ja tehty muita toimenpiteitä nykyisen soutuprosessin tehostamiseksi. Hankkeessa määritetyt mittarit osoittavat, että veneen tulisi liikkua vähintään samaa vauhtia pienemmällä määrällä soutajia. Tämän johtopäätöksen myötä on ollut mahdollista tehdä kustannussäästöjä irtisanomalla soutajia.
Tämän humoristisen esimerkin tavoite on osoittaa, että paperilla hyvältä näyttävät luvut voivat johtaa yrityksen toiminnan kannalta katastrofaalisiin päätöksiin. Erityisesti, jos näitä päätöksiä tehdään taloudellisesti huonoina aikoina pakon edessä.
Tekoälyn autuus: harha, harhaluulo vai mahdollisuus?
On hyvin mahdollista, että monessa yrityksessä on kuvainnollisesti vähennetty soutajia tekoälyn käyttöönoton myötä. Syynä tähän on ollut se, että tekoälyhankkeet on suunniteltu huonosti. On haluttu ottaa tekoäly käyttöön vääristä syistä:
- Kilpailijat käyttävät tekoälyä
- Asiakkaat odottavat yrityksemme käyttävän tekoälyä
- Talouden tasapainottaminen kustannussäästöillä
- Halu näyttää innovatiivisilta edelläkävijöiltä
- Odotetaan uuden teknologian ratkaisevan automaattisesti vanhat ongelmat
- Tekoäly itsessään luo kilpailuedun
Syitä voi olla muitakin, yllä muutama esimerkki. Tilanne voi esimerkiksi olla se, että asiakaspalvelussa on otettu nopealla aikataululla käyttöön chatbotti, kutsutaan sitä vaikka nimellä Petri (inhimillisen mielikuvan herättämiseksi, nimi saatumanvaraisesti valittu). Ongelma on vain se, että chatbot ei ole toteutettu riittävän hyvin, sillä ei ole pääsyä kaikkeen asiakasongelmien ratkaisemisessa tarvittavaan tietoon, ihmisasiantuntijoiden saavuttaminen kestää entistä kauemmin (henkilöstövähennykset). Seuraus on se, että asiakaskokemus on huonontunut merkittävästi ja asiakkaat äänestävät jaloillaan.
Jolloin lopullinen seuraus näkyy talousluvuissa, liikevaihto, liikevoitto ja kannattavuus hyvinkin todennäköisesti heikentyvät.
Ajattelen kuitenkin positiivisesti, että kuvaamani hieman dystooppinen kuvaus tekoälyn käyttöönotosta eräässä yrityksen tärkeimmistä funktioista ei vastaa todellisuutta. Ehkä joskus tekoälybuumin alkuhämärissä vastaavia tapauksia tuli vastaan, oletettavasti niistä opittiin kuitenkin nopeasti.
Tarinassa on kuitenkin useita tärkeitä opetuksia:
- Tekoäly ei ole liiketoiminnasta irrallinen osa
- Kaikki tekoälyhankkeet edellyttävät huolellista suunnittelua
- Nykyinen prosessi ei välttämättä toimi sellaisenaan tekoälyn kanssa yhtä hyvin kuin aikaisemmin
- Tekoälyllä tulee olla pääsy kaikkeen tarvittavaan dataan
- Datan tulee olla ajankohtaista, rakenteeltaan ehjää, luotettavaa
- Tekoälyhanke ei ole IT- tai teknologiaprojekti
- Yrityksellä pitää olla selkeä strategia ja visio tekoälyn suhteen
- Tekoäly ei synnytä automaattisesti etua kilpailijoihin verrattuna
- Tekoälyn käyttö ei välttämättä laske merkittävästi kustannuksia
Erityisesti tuo viimeinen kohta voi yllättää. Eli tekoälyn käytön lisenssikustannukset voivat kohota yllättävän nopeasti, varsinkin jos käytetään markkinoilla saatavilla olevia parhaita malleja, Kustannuksia voi syntyä myös koulutuksesta, tekoälyn vastausten huonon laadun aiheuttamasta tarkastustyöstä, asiakasreklamaatioista, huonon datan korjaustyöstä syntyvistä kustannuksista, tietoturva- ja IT -infrastruktuuriin tehtävät investoinnit.
Monet johtavat tekoäly-yritykset, esimerkiksi OpenAI ovat käytännössä vielä startup -yrityksiä, jotka pyörittävät liiketoimintaansa ulkopuolisen rahoituksen varassa. On kuitenkin jo nähtävissä siirtymä kohti kannattavaa liiketoimintaa, joka toimii saatavan liikevaihdon avulla. Siksi tekoälysovellusten yrityslisenssien hinnat tulevat nousemaan, mahdollisesti merkittävästikin. Kuluttajalisenssien kannattavuus taataan mainosmyynnillä.
Siksi jokaisen yrityksen on tässä vaiheessa hyvä miettiä, mitä AI -sovellusta käyttää ja mitä versiota siitä.
Ja kaikki tämä lähtee viime kädessä kysymyksestä: Missä päätöksissä, prosesseissa tai asiakaskokemuksissa tekoälystä on liiketoiminnassame eniten hyötyä?
Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, uskon positiivisuuteen. Uskon että tekoäly oikein toteutettuna auttaa yrityksiä kehittämään ja kasvattamaan liiketoimintaansa. Erityisesti pienillä yrityksillä tämä on mainio tilaisuus päästä nopealle kasvu-uralle.
Tästä jatkan seuraavassa kirjoituksessa, ensi viikolla ilmestyvässä osassa 2.
Hyvää elokuun venetsialaisviikonloppua!
Petri
