Osa 1, Liikkeelle lähtö
Aikaisemmissa kirjoituksissa käsittelin kilpailukyvykkyyttä, kilpailukykyä ja kilpailuetua. Synteesinä näistä voidaan esittää muutama kohta:
- Eilinen ei takaa huomisen menestystä
- Kilpailussa pärjääminen vaatii työtä
- Menestyminen vaatii kovan työn lisäksi asioiden tekemistä muita fiksummin
- Jos et kehity, taannut
- Yrityksen menestys on asiakkaan valinta
- Oppiminen on ainoa pysyvä kilpailuetu
- Rohkeus palkitaan
- Johtajan tärkein tehtävä on ajatella
Nyt kun yhteenveto on tehty, suunnataan katse eteenpäin. Tämäkin on kolmiosainen kirjoitusten sarja, ensimmäisenä käsittelen nykytilaa.
Quo vadis?
Uudessa Testamentissa kerrotaan Pietarin kysyneen Jeesukselta, mihin tämä on menossa. Sama kysymys voidaan esittää jokaiselle yritykselle. Mihin yrityksenne on menossa, mikä on suunta?
Suunta on omistajien ja johdon visio, horisontissa siintävä tavoite. Tämän pitää olla selkeä kaikille, myös jokaiselle työntekijälle.
Raamatun mukaan Jeesus vastasi Pietarille menevänsä Roomaan ristiinnaulittavaksi ja Pietari seurasi häntä. Seuraukset tiedetään. Yritysten tarkoitus ei ainakaan oman ymmärrykseni mukaan tule olla matkalla ristiinnaulittavaksi, vaan kohti kunniaa ja menestystä.
Miten sitten vältetään ikävä kohtalo ja päästään lähemmäksi visiota? Vision kun tulee olla liikkuva maali, aina kun se on miltei saatu kiinni, pitää maalia siirtää taas eteenpäin. Kurja juttu, mutta näin toimimalla liike jatkuu eteenpäin.
Tulevaisuuden tae
Tulevaisuudesta ei tietenkään ikinä voi mennä takuuseen, emme tiedä varmasti, mitä se tuo mukanaan. Parasta mitä voimme tehdä, on työskennellä oman tulevaisuutemme eteen parhaan mahdollisen saatavan tiedon pohjalta ja katsoa, mihin se johtaa.
Toisen maailmansodan eräs kuuluisimmista johtajista, kenraali Dwight D. Eisenhower lausui viisaasti: Suunnitelmat ovat arvottomia, mutta suunnittelu on kaikki kaikessa. Käytännössä parhaatkaan suunnitelmat eivät kestä todellisuuden kohtaamista muuttumattomina, mutta niiden taustalla oleva suunnitteluprosessi auttaa kestämään kohtaamiset paremmin ja pääsemään eteenpäin.
Yritysmaailmassa tämä tarkoittaa, että vaikka tulevaisuuteen kohdistuvat suunnitelmat eivät toteudu sellaisenaan, on parempi, että suunnitelmat ovat olemassa, kuin ettei niitä olisi ollenkaan. Olennaista on oppia suunnittelemaan, mikä auttaa selviytymisessä.
Skenaariosuunnittelu on tästä hyvä esimerkki. Tekemällä kolme vaihtoehtoista skenaariota yritys pystyy varautumaan paremmin tulevaisuuteen.
Yrityksille ja yrittäjille tulevaisuuden pohja luodaan tänään. Ehkä historian tunnetuin intialainen Siddhartha Gautama, myös Buddhana tunnettu, on kerrotusti sanonut seuraavasti: Jos haluat tietää menneestä, katso nykyistä olotilaasi. Jos haluat tietää tulevaisuudesta, katso mitä parhaillaan puuhaat.
No, käännös tai sitaatti ei ehkä ole täysin tarkka, mutta ajatus on selkeä. Tämän päivän tekeminen vaikuttaa merkittävästi tulevaisuuteesi.
Voidaan siis kahden tunnetun historiallisen henkilön ajatusten perusteella muodostaa päätelmä: Tulevaisuuden suunnittelu on tärkeätä, aloita se tänään.
Yrityksen tulevaisuuden luominen
Mitä yrityksen pitää sitten suunnitella? Ja miten? Skenaarioita käsittelimme jo Se joka uskaltaa, voittaa
-kirjoituksessa. Skenaarioajattelulla ei sinänsä luoda tulevaisuutta, sen avulla kartoitetaan erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia, jotta voidaan varautua niihin.
Miten sitten käytännössä pienet yritykset pystyvät vaikuttamaan omaan tulevaisuuteensa? Tulevaisuuden suunnittelu ja luominen pitää tehdä aina nykypäivän ehdoilla. Ensinnäkin tämän päivän liiketoiminta pitää turvata, toimia kannattavasti, saada riittävästi liikevaihtoa. Toiseksi pitää pystyä suunnittelemaan tulevaisuutta ja tekemään jo asioita sen eteen.
Tässä kohtaa esiin astuu yrityksen menestyksen taustalla oleva tärkein tekijä: asiakas. Kuten tuossa kilpailuetua käsittelevässä kirjoituksessa totesin, asiakas päättää aina yrityksen menestyksen. Ostaako hän yrityksen tuotteen vai ei.
Jotta yritys pystyy luomaan itselleen tulevaisuuden, vähintään hyvän tai mielellään paremman sellaisen, on sen tunnettava asiakkaansa erittäin hyvin. Tulevaisuus ja asiakastuntemus yhdistyvät, kun tiedetään mitä asiakkaat ajattelevat, mitä ovat heidän ongelmansa nyt ja tulevaisuudessa. Toki Henry Fordin viisaus nopeista hevosista ja autoista kannattaa muistaa asiakkaita kuunnellessa.
Yrityksen tulee siis pystyä ratkaisemaan asiakkaidensa tulevaisuuden ongelmat. Eli tuottaa arvoa asiakkailleen. Siinä on haastetta kyllikseen, kun nykyisetkin asiakastarpeet säilyvät.
Hyppy tuntemattomaan
Tulevaisuuteen varautuminen on verrattavissa hyppyyn tuntemattomaan veteen, tai uuden oven avaaminen ja pimeän huoneen tarkastelu. Ennen valojen päälle laittamista ei ole varmuutta siitä, mitä huoneesta löytyy.
Alun yhteenvedossa totesin oppimisen olevan ainoa pysyvä kilpailuetu. Ja varsinkin silloin, kun se tehdään kilpailijoita nopeammin. Tie oppimiseen ja asiakastuntemisen parantamiseen on tiedon keruu. Kerätty tieto ei tietenkään sellaisenaan hyödytä, se pitää analysoida ja muuttaa toiminnaksi. Vasta silloin tiedosta voidaan sanoa olleen hyötyä.
Tiedon pohjalta syntyneellä toiminnan onnistumisellakaan tai epäonnistumisella ei sinänsä ole merkitystä. Tärkeintä on toiminnan pohjalta tapahtunut oppiminen. Oppiminen asiakkaista, markkinoista, omasta yrityksestä, kilpailijoista, yhteiskunnasta, työntekijöistä, sidosryhmistä, prosesseista, teknologioista jne. Tämä on kullan arvoista tietoa, jonka perusteella on mahdollista taas parantaa toimintaa ja kehittyä. Varsinkin kun tähän yhdistetään nopeus ja joustavuus.
Ja parhaassa tapauksessa oppimisen seurauksena on yrityksen menestys ja kasvu.
Seuraavissa kirjoituksissa kerron lisää käytännön työkaluista, jotka auttavat yrityksiä oppimaan ja luomaan parempaa tulevaisuutta.
Kehityksen työkaluja -osiosta löydät uuden työkalun, joka auttaa yritystäsi matkalla tulevaisuuteen.
Kiitos, että luit ja kauniita helmikuisia pakkaspäiviä sinulle.
Petri
